Bethany Colony

Joukko hyljeksittyjä leprasairaita Intian itärannikolla, Andra Pradeshin osavaltiossa, asettui 1950-luvun puolivälissä asumaan Bapatlan kaupungin ulkopuolelle. Paikalle rekisteröitiin nk. Bethany Colony, jossa aloitettiin käsitöiden valmistaminen 1979. Nykyään kylässä asuu tuhatkunta asukasta. Noin 200 henkeä, joista suurin osa naisia, työskentelee käsityöosastolla valmistaen kangaspuissa kudottuja pöytäliinoja ja vauvankantoliinoja. He ompelevat myös kasseja, passipusseja ja lompakoita. Lisäksi kutojat tekevät ohutta puuvillakangasta verhoja, liinavaatteita ja muita tekstiilejä varten. Tuotteet myydään pääasiassa ulkomaisille ostajille. Bethany Colony toimii reilun kaupan periaatteiden mukaisesti, joten oikeudenmukaisten työehtojen ansiosta tuottajat perheineen saavat paremmat mahdollisuudet elämiseen. Oulun Maailmankauppa Juuttiputiikki on Bethanyn pitkäaikainen kauppakumppani ja tuo tuotteita maahamme.

Bethany Colony kuva Kati Hjerp

Kirje tuottajavieraalta 10.3.2009

" Nimeni on Jacqueline J. Bonney MBE (Jacky). Työskentelen toiminnanjohtajana intialaisessa järjestössä MESH:ssä (Maximising Employment to Serve the Handicapped), joka järjestää kuntouttavaa toimintaa vammautuneille.

Olen englantilainen, mutta asunut Maltalla ja Saksassa 11-vuotiaaksi asti, koska isäni oli töissä armeijassa. Tämän jälkeen muutin Oxfordshireen, Englantiin käydäkseni koulua. Valmistuin sairaanhoitajaksi 1974. Työskentelin Lontoon yliopistollisessa sairaalassa puoli vuotta, mutta samalla tein järjestelyjä mennäkseni sairaanhoitajaksi leprasairaalaan Etelä-Intiaan.

Ensimmäisen vuoden työskentelin intialaisten Pelastusarmeijan työntekijöiden kanssa, mutta sitten sain työtoverikseni englantilaisen hoitajan. Toimin sairaalassa hoitajana hieman alle kolme vuotta. Sain ystäviä sairaalan potilaista, erityisesti miehestä nimeltä Jawaharlal. Myöhemmin hän meni naimisiin toisen nuoren potilaan kanssa, ja he muuttivat kanssani Bethanyn Leprayhteisöön, jossa asuimme yhdessä kuin perheenä, vuodesta 1981 vuoteen 1995.

Työskentelin Bethanyssa ensin sairaanhoitajana pienessä leprasairaalassa. Työhöni kuului leprasairaiden yleistä hoitoa, työtä äitiysklinikalla ja synnytyksissä avustamista. Muutaman vuoden jälkeen työhöni tuli mukaan kuntoutus käsityön ja kutomisen avulla. Myöhemmin siirryin kokonaan hallinnon puolelle ja tehtäväkseni tuli pitää huolta yhteisön 341 perheen hyvinvoinnista ja kuntoutustoiminnasta.

Sinä aikana kun asuin Bethanyssa, laajensimme kutomisosastoa, rakensimme rakennuksia kutomista varten, käynnistimme useita uusia työllistäviä osastoja kuten zirkoniumin ja muovin käsittelylinjan ja otimme mukaan monia puutarhanhoitoon liittyviä töitä. Kutominen on jäänyt yhdeksi pysyväksi osa-alueeksi yhteisössä, muut eivät olleet yhtä kestäviä. Rakensimme 341 taloa yhteisön jäsenille hallituksen ja ulkomaisten lahjoitusten avulla. Alueella oli koulu, päiväkoti, jatko-opiskeluja tukeva ohjelma, sairaala ja vanhusten hoito-ohjelma. Monet näistä ovat jatkaneet tähän päivään asti, tavalla tai toisella.

Osana kuntoutustoimintaamme, Bethanysta tuli Etelä-Intian tuottajien liiton (South India Producers Association), SIPA:n jäsen. Olin aktiivijäsen SIPA:n johtokunnassa vuosia, ja osallistuin IFAT:n järjestämiin konferensseihin Filippiineillä ja Irlannissa. Tänä aikana suunnittelimme ja esittelimme Reilun Kaupan eettiset säännöt IFAT:lle..